Mitä on digitaalinen sisällöntuotanto?

Digitaalinen sisällöntuotanto -termi on tullut suomenkieleen sen englanninkielisestä vastikkeesta ”digital storytelling” . Termi ilmaisee kuvaavasti, minkälaisesta tarinankerronnallisesta toiminnasta on kysymys esimerkiksi silloin, kun koululuokassa valmistetaan pienoiselokuvia tai -tarinoita, jotka on kuvattu digitaalisella kameralla joko stillkuvina tai videona. Kuvaus on yksi asia, mutta toiminta vaatii myös muita työvaiheita, jotta päästään hyvän tarinan lähteille.

Eräskin luokkakuva from Tuula Myllylä-Nygård on Vimeo.

Tämä digivideo tehtiin opettajille suunnatussa kOuluTV -työpajassa, jossa opeteltiin käyttämään vastakuvatekniikkaa. Työparit suunnittelivat elokuviinsa juonen ja tekivät karkean käsikirjoituksen, minkä jälkeen tarinat kuvattiin yksikameratekniikalla. Kuvaamisen jälkeen videot editoitiin ja niihin lisättiin tarvittava määrä tekstiä ja musiikkia. Koulutuksen piti Antti Vehkaperä ja videon muokkauksessa käytettiin Windows elokuvatyökalua.

Työskentely oli erittäin hupaisaa ja mielenkiintoista, sillä videon tekeminen tätä menetelmää käyttäen oli ainakin minulle täysin uusi kokemus. Koulussa tehtäviin oppilastöihin menetelmä sopii mainiosti, sillä kaikkine vaiheineen digivideo valmistui meillä parin oppitunnin aikana, lapsilla siihen ei todennäköisesti kulu aikaa niinkään paljon,

Koko vuosi Koulutusteknologiaa

Nyt kun kesä lähestyy kohisten ja lukuvuoden loppu on käsillä, on aika heittää hyvästit Koulutusteknologia -sivuaineelle. Vuoteen on sisältynyt monenmoista vaihetta, onnistumisia, turhautumisia, kovaa puurtamista, mutta myös hauskoja hetkiä. Hupaisina hetkinä ovat jääneet mieleen Campanulan työskentelyhetket, joista Arjen Pelastajat -digitarinan luominen ehkä loistaa kirkkaimpana helmenä edelleen. Tarinaa kuvatessa totesimme yksimielisesti, että harvoin opiskelu on näin hauskaa, että vatsaansa pidellen saa nauraa. Hullumpaa ei ollut myöskään tarinan työstäminen Wevideon avulla, joskaan järin yhteisölliseksi tuota välinettä ei voida kutsua.

 

Kaiken kaikkiaan tämä kurssi on sopinut minulle vallan mainiosti siksi, että pidän tietokoneen ja sen eri sovellusten käytöstä suorastaan paljon. Nautin siitä, että saan sovelluksen toimimaan ja löydän siitä pikku kikkoja, joita hyödyntää; on aivan kuin tutkimusmatkalla olisi uutta sovellusta opetellessaan. Välillä hiukan turhauttaakin, kun lukemattomien yritysten jälkeen jokin vaihe ei vaan onnistu niinkuin pitäisi, mutta tuolloin olen huomannut ajan tepsiväksi lääkkeeksi. Kun jättää ongelmakohdan joksikin aikaa rauhaan ja palaa siihen vaikka muutaman päivän jälkeen uudelleen, ratkaisu saattaa löytyä helpostikin.

 

Turhauttavaa on ollut välillä kasautuva kiire, kun tehtäviä on monta päällekkäin ja aika ei tunnu riittävän. Kirjoitustöitä on ajoittain ollut runsaasti, mutta arvelen sen kuuluvan yliopisto-opiskelun toimenkuvaan. Välillä ryhmätyö on ollut takkuisempaa, toisinaan se on sujunut upeasti. Tässä vaiheessa vielä on vaikea analysoida, tekisinkö jotain toisin jos voisin, mutta se on selvä, että Koulutusteknologian valinta sivuaineeksi ei ole kaduttanut kertaakaan. Koen saaneeni uskomattoman paljon hyödynnettävää tietoa ja minussa elävä pikku nörtti on kasvanut hieman isommaksi.

 

Blogin pito on ollut minusta mukavaa. Koska olen jo ammatiltani pikkutarkka nysvääjä, blogin hienouksien säätäminen on minulle kuin mannaa sielulle. Viimeisimpänä säätönä tässä vaiheessa sijoitin blogini taustakuvaksi näkymän Visbyn Adelsgatanilta. Gotlanti on minulle varsinainen “Ödesö”, vaikka ennen viime kesää en ollut käynyt siellä lähes 25:een vuoteen. 1980-luvun lopussa olin siellä kansanopistossa, mistä lähtien sillä on ollut paikka minun sydämessäni. Tuo kuva saa minut aina hyvälle tuulelle ja sen avulla haluan välittää voimaannuttavaa energiaa kaikille blogini lukijoille. Olen nimittäin päättänyt jatkaa blogin pitoa, vaikka tämä kurssi päättyy. Ensi vuonna alkavat uudet opinnot ja gradukin se siellä jo kuiskii kutsuvasti, joten ehkäpä sitä kirjoitettavaa löytyy jatkossakin.

 

Kiitos kaikille kurssikavereille ja opettajille antoisasta vuodesta! Mukavaa kesää kaikille sävelten siivin!

 

 

 

GoogleDocsin affordanssien arviointia

Moodlen affordanssien arviointia

Koulutusprojektin Verkosta virtaa vanhemmuuteen tausta ja tavoitteiden muotoutuminen

Lainaan loppuraporttiamme kertomaan projektimme taustasta, koska asia on siinä hyvin kiteytetty ja moneen kertaan mietitty, viilailtu sekä tiivistetty.

Tausta

”Verkosta virtaa vanhemmuuteen” -projekti  oli osa Nuorten Ystävät ry:n Vanhempien Akatemia –hanketta. Vuosina 2011-2013 toteutettavan hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä verkostopohjainen malli lasten ja nuorten vanhempien tukemiseksi Oulun seudulla. Projektissa keskityttiin tarkastelemaan kodin ja koulun välistä sähköistä vuorovaikutusta sekä vanhemmuutta tukevia Internetin vertaisverkkoja.

Nykyään sähköiset tiedonvälityskanavat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja koulun välisessä vuorovaikutuksessa. Projektissa selvitettiin mikä niiden merkitys on tällä hetkellä ja kuinka niitä voidaan parhaiten hyödyntää. Toimiva kodin ja koulun yhteistyö on vastavuoroista kasvatuskumppanuutta, joka onnistuessaan vaikuttaa myönteisesti oppilaiden koulumenestykseen, kotitehtävien suorittamiseen sekä myönteiseen asennoitumiseen koulunkäyntiä kohtaan. Onnistunut kodin ja koulun välinen yhteistyö heijastuu myös luokan ilmapiiriin ja koulutuksen arvostamiseen. Kodin ja koulun vastavuoroinen kasvatuskumppanuus vaikuttaa lisäksi ennaltaehkäisevästi ongelmien syntymiseen sekä helpottaa niiden ratkaisemista. Myönteinen vuorovaikutus rohkaisee ja kannustaa lasta sekä vahvistaa lapsen itsetuntoa ja minäpystyvyyden tunnetta. (Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, 2007.)

Internetissä tapahtuvalle vanhempien vertaistuelle ja verkostoitumiselle on nykypäivänä selkeä tarve, koska traditionaaliset hiljaisen tiedon siirtymiskanavat sukupolvelta toiselle ovat osittain korvautuneet vanhempien välisillä tukiverkoilla. Käytännön ongelmien yhteisöllinen ratkaiseminen sekä vertaisoppiminen tuovat nykypäivänä enenevässä määrin tukea vanhemmuuteen. Verkon osaajayhteisöissä toteutetaan yhteisöllistä oppimista, jossa yhteistä ymmärrystä luodaan kokemuksia, osaamista ja hiljaista tietoa jakamalla. Oppimista tapahtuu erityisesti silloin, kun verkkovuorovaikutus on korkeatasoista, jolloin osallistujat ovat tietoisia toistensa läsnäolosta ja osallistujien sosiaalinen etäisyys on kapea (Arvaja & Mäkitalo-Siegl 2006, 136).

(Loppuraportti, 2012.)

Tavoitteet

Koulutusprojektimme lopullisiksi tavoitteiksi muotoutuivat:

1. Kodin ja koulun välisten sähköisten tiedonvälitysjärjestelmien (Helmi, Wilma) käytön kartoittaminen

a. Kuinka tiedonvälitys ja yhteistyö toteutuvat niiden kautta?

b. Millä tavalla ne mahdollistavat myönteistä vuorovaikutusta?

c. Mitä kehitettävää vuorovaikutuksessa on?

2. Vanhempien toiveiden selvittäminen Internetissä toimivaa Oulun seudun vanhemmille suunnattua vertaisverkkoa kohtaan.

(Loppuraportti, 2012.)

Napakat projektin tavoitteet eivät olleet projektin kuluessa itsestään selvyys vaan saimme ne aikaiseksi vasta aivan projektin loppupuolella. Kun viime marraskuussa aloitimme projektin, sisällytimme tavoitteisiimme kaikki ne aspektit, jotka projektin esittelyssä oli mukana. Omasta puolestani voin sanoa, että täysin kokemattomana projektityöskentelyn suhteen en ymmärtänyt, että meidän tehtävämme oli rajata annettuja tavoitteita. Rajaamisessa tulisi perusteellisesti harkita käytettävissä olevat resurssit, mm. aika ja suhteuttaa tavoitteet niihin. On järkevämpää asettaa kapeat ja selkeät tavoitteet, joihin pyrkiä, kuin yrittää saada taivaita syleilevät työt tehdyksi. Alkuperäiset tavoitteemme olivat seuraavat:

Päätavoite: Vanhemmuutta tukevien verkkovuorovaikutukseen tähtäävien toimintatapojen ideointi
Alatavoite 1: Käytössä olevien tiedonvälityskanavien (Wilma, Helmi, OmaOulu) nykytila-analyysi
Alatavoite 2: Myönteiseen kodin ja koulun/päiväkodin väliseen vuorovaikutukseen tähtäävien toimintatapojen ideointi.
Alatavoite 3: Vanhempien vertaistukeen tähtäävien toimintatapojen ideointi.

 

Ero lopullisiin tavoitteisiin näkyy siinä, että lukuisat toimenpiteiden ideoinnit vaihtuivat kodin ja koulun välisten yhteistyökanavien käytön kartoittamiseksi sekä vanhempien vertaisverkon tarpeen selvittämiseksi. OmaOulun tilanteen kartoittaminen puolestaan siirtyi toimeksiantajan hoidettavaksi. Suurin syy siihen, miksi jouduimme tarkastelemaan kriittisesti projektimme tavoitteita, jättämään niistä osan pois ja keventämään loppuja, oli selkeästi ajanpuute. Tiedostimme realiteetit ja sen, että jos kuljetamme alkuperäisiä tavoitteita mukanamme loppuun saakka, me emme ehdi tehdä valmiiksi puoliakaan. Ideointi, vaikka sanana se kuulostaakin helpolta ja pienehköltä miettimishommalta, on vaativaa ajatustyötä. Ideoinnin tuloksena ei voi heitellä puolivillaisia ehdotuksia ja toimintatapoja, vaan niiden olisi oltava todellisia parannuskeinoja niin kodin ja koulun välisen yhteistyön kuin vanhempien vertaisverkonkin suhteen.

 

Viimeisenä lähiopiskelupäivänä 11.5.12 käsittelimme projektiryhmäkohtaisesti projektin etenemistä ja tuntui olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että projekti on varsinkin alkupuolellaan hahmoton, muodoton ja epäselvä. Projektiryhmän tehtävänä on pohtia ja erotella aineistosta se olennaisin tutkinnan kohde ja saada se hiottua oikeaan muotoonsa myös sanallisesti. Eittämättä se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä projektien lähtökohdat lienevät usein varsin laajoja. Muutenhan ei voisi ollakaan, koska ihan mitättömien asianjyvästen takia tuskin kannattaa mitään projektia edes perustaa. Projektikokemuksen karttuessa voisin kuvitella tämän asian selkiytyvän ja osaamisen lisääntyvän nimenomaan sen suhteen, että osaa paremmin erottaa juuri sen projektin kristallinkirkkaan ytimen.

 

Lähteet

 

Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegl, K. (2006). Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma. teoksessa: Järvelä, S., Heikkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) 2009. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Wsoy oppimateriaalit. 125-141

 

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. (2007). Opetushallituksen julkaisuja. Online viitattu 10.1.2012. http://www.oph.fi/download/115274_laatua_kodin_ja_koulun_yhteistyohon.pdf

 

Loppuraportti. (2012). Koulutusprojekti: Verkosta virtaa vanhemmuuteen.

 

TECHNICAL SCRIPT by Stream of collaboration

Target group of the course: Senior high school students on the course “Health education”. 25 students at the time, both male and female.

1. Basic idea of technical implementation of the web course

Blog environment is suitable for our purposes, because it is easy to use and it doesn’t make much of a demand concerning ICT-equipments. Open social media application allows participating despite of time and place. Moreover, the team is looking for an undemanding and simple platform to implement the course. Blog is a well-trodden tool for sharing information and cold-related resources (Siemens & Tittenberger 2009, 43).

In addition to text, blog can include videos,audio and pictures. Provided that there can be found some complementary material, it will be embedded in the blog. For the time being, supplementary material has been troublesome to find. It may well be that the field of cold research has not so far provided applicable, scientifically justified material.

The visual look will be selected from ready-made themes in WordPress blog space. ‘Tarski’-theme with a customised header should be serviceable; it has got a relaxing, cool atmosphere, and it has two-columns with two spots for widgets.

2. Structure of the web environment

For a start, we will provide a quiz in order to challenge the students’ former knowledge about cold and health. The quiz will contain 6 – 7 claims about cold which will be answered in true or false basis. Also, there will be one or two explicit articles which will be provided by the project team, as there is a need to simplify scientific facts for the target group. Additionally, we will gather some links to video materials – if some can be rooted out – and suitable articles/links. Based on the material we will formulate an assignment to find out correct answers for the quiz. Finally, there will be a self-assessment component: what did I learn or how much did I learn. It can be realised e.g. with a scale from one to ten with ten the highest score.

Structure of the implementation lies under the link below:

http://prezi.com/s7zp7ctjiflr/winters-coming-how-to-live-with-it/

3. Communication

For asynchronous communication, i.e. when students are not present at the same time, students will use commentary-tool of WordPress. That enables interaction between students and allows rigorous notions. By commenting given notions and feedback students carry on dialogue, which makes collaboration possible.

On demand, students can communicate with each other and with teacher by phone, e-mail and Skype. If Skype is a chosen tool, students will be familiarized to it and they are taught how to open an account there. Likewise, the use of Skype will be practiced under teacher’s command. Other possible tools for communication are GoogleDocs and Facebook, where learning group can create their own site.

4. Learning materials

One to two articles about cold and health, which will be provided by the project team, as there is a need to simplify scientific facts for the target group. Topics can be:

• How does cold affect to one’s health?
• How can we prevent negative impacts caused by cold?
• Does cold weather mediate to mental welfare?
• What kind of advantages cold offers to people?

Additionally, we will gather some links to video materials – if some can be rooted out – and suitable articles/links.

Web material should be updated and accurate. It is important that material is based on the latest research results. Content should be diversified so that Cold and health can be studied from every side.

5. Testing the web environment

The blog environment will be tested by the learning group. At that point the blog is still private and content is not visible for outsiders. Test includes following stages:

• Writing and sending a post
• Choosing an adequate category
• Marking off keywords
• Writing a comment
• Adding a link
• Adding a picture
• Embedding a You Tube link

References

Blogs in Plain English http://youtu.be/NN2I1pWXjXI

Siemens, G. & Tittenberger, P. (2009). Handbook of Emerging Technologies for Learning.

 

Pedagogical script by Stream of collaboration

1. Name and scope of the course

Winter’s coming – how to live with it!

Main objective of the course is to help people how to cope with cold periods and spells during winters. The script should be applicable all over the world if necessary.

2. Learning theory

Applied learning theory will be computer-supported collaborative learning where the cognitive load can be shared with technology as well as with other people. The frame of reference to be used is social-cultural theory of learning in a board sense: a socially shared tool in order to give attendees support in coping with cold. It might also be possible to apply some elements from situated cognition. A rough zone of proximal development will also be utilized.

3. General description of the course

The course will open with challenging the attendees former conceptions by proposing some general misunderstandings about cold and it’s effects in life and well-being etc. Correct (scientifically justified) information will be provided later on. A plausible idea in that order might be to give an article or two with a task to find out correct answers from. Besides the given articles, students will have to find some information by their own from various references and based on their consideration they have to decide which source is reliable and which is not. Students have to tell apart the truth from false.

Finally, the course might contain some audiovisual material – there’s some available in Finnish, but it’s not clear if material can be found in English or can be translated/provided with subtitles.
However, cold research seems to be quite extensive brand of science, which means it is a good possibility to find sufficient material in english, too.

4. Description of the target group

The specific target group will depend upon teams’ technical decisions: possible forums include Second Life in which case anyone interested could attend. The course could be aimed to a specified group, maybe university students, as well.

Some questions to be considered:
How does it work if it is aimed to anyone interested? Could it be open web-course which can be participated in whenever wanted? Is it that sort of course which starts on a certain day, but whoever interested can join in it?

5. Pedagogical model

Utilizing Problem-Based Learning is supported by the general idea of providing some reliable information about cold and giving tasks in which the attendees will utilise it.

6. Tutoring and teacher’s behaviour

Tutoring will be incorporated in the pedagogical script, so there will not be any active tutoring.

Teacher’s role could be in accordance to Zone of proximal development scaffolding. When a student has used all of his/her own capacity, teacher’s role is to help him/her to little bit further.

Questions to be considered: Does the team have enough technical skills and/or rights or will those be provided during the TEL1-course to build a forum e.g in Second Life? Should we consider other forums and thus pedagogical scripts after all?

This kind of course can be accomplished perhaps at some wiki environment. Students can carry out their tasks there and gather information to one shared place where everyone can study them. These solutions allow mind-maps, Prezis, digital stories etc. to be embed which gives several possibilities to solve and present the tasks to the students committed.

7. Evaluation

Evaluation is done by teachers, who are monitoring the students during the course. Monitoring takes place at the working environment, where teachers pay attention to the following objects of evaluation:

• How collaborative has the group work been?
• What elements of collaboration can be found?
• Evaluating the quality of the communication and interaction

-The product of the collaborative work

• Everyone’s input must be seen in the product
• Shared expertise and knowledge building

–Individual learning

• What has an individual student learned?
• What was students role and input in the group?
• How are the chosen technological solutions used?
• Technological skills and weaknesses
• Self-evaluation